Pieni kylä - korkea elämänlaatu

"Hajala tarjoaa maaseudun rauhaa ja kauniita maisemia. Täällä on eläväinen luonto ja tilaa hengittää.

Hajalassa on vireä ja eloisa kyläyhteisö sekä turvallista asua. Kylässämme on inhimillisiä arvoja vahvasti korostava, pieni ja aktiivinen lähikoulu sekä kotoisa, lämminhenkinen päiväkoti. Kylän useat yhdistykset ja toimijat edistävät kylällä asumisen edellytyksiä sekä tarjoavat kyläläisille toimintaa ja lisäävät yhteisöllisyyttä.

Hajalan kylän rustiikkista kylätaajamaa ympäröi laaja maaseutu. Hajala on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävää aluetta ja Vanha Kuninkaantie kulkee kylämme läpi."

"Teijon alue sijaisee Salon kaupungissa. Tähän alueeseen kuuluu neljä kylää: Salo keskustasta päin tultaessa on ensin Mutainen, sitten Kirjakkala, seuraavaksi Teijo ja lopuksi Mathildedal. Näiden kylien sisällä on vielä pienempiä asuinalueita. Esimerkiksi Teijolta löytyvät Vilniemi, Hakaniemi, Pyölynmäki, Pellonpää, Metsäkulma ja Lankkeri, joka on alueen itäisin piste. Yhdistävänä tekijänä kylille ja alueille on koulu: Teijon alueen lapset aloittavat koulunkäyntinsä Teijon koulussa.

Valtaosa alueen asukkaista asuu Teijolla. Matkailu ja loma-asuminen taas keskittyvät Mathildedalin kylään. Teijon kansallispuisto ulottuu kaikkiin kyliin, joten matkailijoita liikkuu toki koko alueella.

Teijo, Mathildedal, Kirjakkala ja Mutainen kuuluivat vuoden 2009 alkuun saakka Perniön kuntaan, joka yhdessä yhdeksän muun kunnan kanssa muodostaa nykyisen Salon. Perniön sijainti rannikolla ja Kuninkaantien varrella vaikutti suurten kartanoiden syntymiseen. Kartanoissa alkoi myös rautateollisuuden kehitys 1600-luvulla.

Perniön läntinen reuna on ollut otollinen paikka rautaruukeille. Vieressä oli meri ja kulkuyhteys vaikka maailman ääriin. Muutaman sadan metrin päässä sisämaassa olivat järvet, yli 30 metriä merenpinnan yläpuolella. Siitä saatiin vesivoima ruukkien pyörittämiseen.

Teijon alueen kylistä kolmessa – Kirjakkalassa, Teijolla ja Mathildedalissa – on toiminut ruukki. Myöhemmin tilalle on tullut monimuotoista teollisuustoimintaa. Vanhoja ruukkirakennuksia on viime vuosina kunnostettu ja otettu aktiivikäyttöön. Ruukkikylät-ilmaisu kunnioittaakin niin kylien historiaa kuin nykyisten yrittäjien ja asukkaiden halua elää elämäänsä mennyttä aikaa kunnioittaen. Tuntuu hienolta kävellä samoja polkuja, joita ovat aikaan astelleet vaikkapa kartanon herrat ja rouvat sekä ruukkien työläiset."

"Kisko, Salon itäinen pitäjä, sijaitsee Salo-Inkoo-seututien varrella Helsingin ja Turun puolivälissä. Salon keskustan palvelut ovat vain puolen tunnin matkan päässä. Lohjalle ajaa kolmessa vartissa, Turkuun reilussa tunnissa ja Helsinkiin puolessatoista tunnissa.

Kiskolainen maisema on kaunis: kallioisia mäkiä, viljavia peltoaukeita ja runsaita vesistöjä. Määrjärvi, Kirkkojärvi, Iso-Kisko, Hirsjärvi ja Naarjärvi ovat Salon suurimpia järviä. Kiskonjoen melontareitti ulottuu Kurkelanjärven ja Kirkkojärven kautta aina merelle saakka.

Kiskon idyllinen kirkonkylä kolme kilometriä idempänä on säilyttänyt perinteisen 1900-luvun alun asunsa. Sijainti Kirkkojärven rannalla on maisemallisesti kaunis. Kirkonkylän keskuksena on keskiaikaisella paikallaan vuonna 1810 valmistunut puinen pitkäkirkko.

Kiskossa voi harrastaa kaikenlaista kalastuksesta kuntosaliin ja toimia monenlaisissa yhdistyksissä urheiluseurasta vapaapalokuntaan. Salon kansalaisopisto tarjoaa kursseja Kiskossa.

Kisko kukoistaa kesäisin ja väkiluku tuplaantuu, kun kesäasukkaat tuovat vilskettä kylien raiteille. Kesäisiä tapahtumia ovat mm. Kisko-Triathlon, Kisko-päivä, konsertit, taidenäyttelyt ja kesätori Kiskolan pihalla.

Kiskon vaakunan hakut kertovat alueen vanhasta kaivos- ja ruukkihistoriasta. Orijärveltä löytyi kuparia 1750-luvulla ja sinne perustettiin maamme ensimmäinen kuparikaivos. Orijärven kaivos on yksi viidestä Kiskossa sijaitsevasta Museoviraston vuonna 2009 määrittelemästä valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Muita ovat Haapaniemen linnanraunio, edellä kuvailtu Kiskon kirkonkylä, Kärkelän ruukkiyhdyskunta ja Mommolan kartano."

Kiskossa on kivaa ja kaunista!

Historiaa

Vartsalan kylä sijaitsee entisen Halikon kunnan eteläisessä osassa meren rannalla. Vartsalaan kuuluu mm. Vartsalan saari, jossa on myös vakituista asutusta ja jossa sijaitsee alkuperäinen Vartsalan kantatila, Vartsalan puustelli, eli nykyinen Vartsalan tila. Vartsalan saaristoon kuuluu myös, Papinsaari, Mäntysaari, Petassaari ja Kaisaari, joka on Salon kaupungin virkistysalue.

Yhdistyksen historiaa: 1982 (saattaa heittää vuodella suuntaan jos toiseen) perustettiin kylälle vallitsevien suuntausten mukaisesti kylätoimikunta, joka alkoi heti aktiivisesti toimimaan hiljenevän kylän elinvoimaisuuden palauttamiseksi. Kylätoimikunta alkoi aktiivisesti toimia mm. postin, kaupan ja koulun säilyttämiseksi ja asukkaiden saamiseksi kylälle. Vuosien kova työ ei heti tuottanut toivottua tulosta, vaan kylän hiljalleen hiipuessa loppui ensin kauppa, sitten posti ja toinenkin kauppa. Viimeiseksi -90 luvulla koulukin loppui ja yhdistettiin Kokkilan alakoulun kanssa, näiden saaden yhteisen nimen Meri-Halikon koulu. Tässä vaiheessa saimme kuitenkin alueelle päiväkodin, joka samassa hengessä nimettiin Meri-Halikon päiväkodiksi, jonka kanssa kylätoimikunta alkoi tehdä yhteistyötä mm. tukemalla sitä lähes vuosittain pienellä rahalahjoituksella ja järjestäen muuta yhteistoimintaa.

-90 luvulla Kylätoimikunta painosti Halikon kuntaa myymään alueelta tontteja, kunnan kanta oli alussa epäilevä ”mahtaiskohan tänne olla kiinnostusta”. Kuitenkin yhteistyö tuotti tulosta ja ennen pitkää kylätoimikuntalaiset huomasivat perkaavansa kukkulinnaa myyntikuntoon. Alueelta hävitettiin vanhat kasarmirakennukset ja alueen puustoa ja risukkoa siistittiin. Kukkulinnan tontit tulivat myyntiin ja myytiin saman tien, samalla tulivat myyntiin entisen koulun läheisyydessä olleen pellon tontit ja nekin myytiin nopeaan tahtiin. Se käynnisti myös yksityihenkilöiden halukkuuden myydä tonttimaata, joille alettiin myös piakkoin rakentaa.

Nykyinen Vartsala on elpynyt kylä, jonne on rakennettu tiuhaan viime vuosina. Asukkaita alueelle houkutteleekin juuri meren läheisyys, kauniit maisemat ja vain noin kymmenen minuutin ajomatka Salon keskustaan.

Kylätoimikunta kunnosti Vartsalan ns. Penturantaan alueen, jonne mm. maantäytöllä ja ahkeralla työllä hankittiin ja pystytettiin lapsille leikkipaikka, ostettiin ja rakennettiin matonpesupaikka ja grillikatos. Nämä ovat jo vuosia palvelleet Vartsalan kyläläisiä, sekä muita nykyisen kaupungin asukkaita. Myös vanhan saha-alueen lautatarhaa on useaan otteeseen perattu kylätoimikunnan ja kolmen alueen muun yhdistyksen yhteistyössä. Perinteiset Talviriehat ja kaksi kertaa vuodessa järjestetyt tanssit ovat koonneet kyläläisiä yhteen pitämään hauskaa ja keräämään rahaa hyvään tarkoitukseen, esim päiväkoti, nuorisoillat jne.

Yhteistyö sekä kaupungin, että alueen muiden yhdistysten kanssa onkin äärettömän tärkeää pienelle kyläyhdistyksellemme, jotta saamme kaikki mahdolliset resurssit käyttöön kylämme hyväksi ja sen elinvoisuuden säilyttämiseksi.

Tavoite on, että mahdollisimman moni vaki- sekä kesäasukas liittyisi yhdistykseen. Edelleen haluamme parantaa kyläläisten viihtyvyyttä ja auttaa säilyttämään kylän positiivista ilmapiiriä ja asumismukavuutta, niin että kylä palvelisi mahdollismman monipuolisesta kaikenikäisiä asukkaitaan.

Vuosien saatossa käsiteltiin useaan otteeseen kylätoimikunnan rekisteröimistä ja vihdoin loppuvuodesta 2012 rekisteröitiin Wartsalan kyläyhdistys ry, joka jatkaa kylän palvelujen säilyttämisen puolesta taistelua ja seuraa entisen kylätoimikunnan yli kolmekymmenvuotisen työn jatkamista.